Korteniemeen voi vain tulla. Ihan ilmaiseksi.

Istun eteisessä. Lämpöeristystä ei ole ja viereinen jauhinkivipari hohkaa hieman kylmää. Viime kesänä tehdyt vihdat ja pellavasormustimet muistuttavat lämpimästä ajasta. Vieraskirja pöydällä on syksyllä täyttynyt taajaan, mutta on joulurauhatapahtuman jälkeenkin täyttynyt kolme sivua kävijöiden nimiä, vaikka kirja on haalla suljetun oven takana.
Näppini kylmenee, rinnassa kuitenkin sydän lämpiää ajatuksesta, että isoäiti istui tässä ja nuorena naisena arveli tulevaisuutta. Tuskin näki nykyisyyteen – reilun sadan vuoden päähän – pojanpojan elämään. Oisiko ennemmin aprikoinut lähemmäs tulevaisuuteen – oman sulhon löytymiseen ja perheen perustamiseen.
Korteniemen perinnetila ei edelleenkään kerro paljoa nykyisyydestä, ellei osaa katsoa menneiden aikojen suunnasta. Sellaisia mukavuuksia kuin lämmin lattia tai lämmin vessareissu ei ollut. Hanavesi ja sähkö on kuvittelun ulkopuolella. Aherruksella tulevat ajat paranivat kun hyvä pellavasato konkretisoitui lämpimänä paitana ja jonakin syksynä ihmeellinen koneviskuri seuloi jyvät akanoista.
Perinnetila ei ole museo, vaan tapa säilyttää viime vuosisadan alun osaamista. Upea on tilan hengettären Outileena Uotilan oivallus, että mitä enemmän tiedämme menneiden aikojen elämästä, sitä ihmeellisemmältä tuntuu, miten elämää on jaksettu silloin elää. Ajatus konkretisoituu sitä enemmän, mitä pidempään tai useammin tilalla vierailee.
Visiitti Korteniemessä on kuitenkin iloinen nostalgisuudessaan. Ja toki saa entisiä elämäntapoja romantisoida ja ihailla menneiden sukupolvien työtä. Eikä vain ihailla, tilalla saa ihan omilla käsillä kokeilla perinteisiä työtapoja. Erilaisten perinnepäivien aikaan oppi lisääntyy tai ihastus kädentaitoihin turpoaa kuin tilan perinneruis keitettäessä.

Liesjärven kansallispuisto on perustettu näille maille reilu 60 vuotta sitten. Puiston laajentumisen ei ole vienyt sen alkusydämestä mitään pois, ennemminkin päinvastoin. En tiedä ketään, joka olisi sanonut pettyneensä vierailuun Korteniemen perinnetilalla. Tuleeko tämä vaikuttuneisuus alueellla asuneilta kivikauden ihmisistä, tilalla elettävästä lähemmästä historiasta, tai vastikään syntyneestä vasikasta, on jokaisen henkilökohtainen tuntemus. Oma minulle ja oma sinulle.
Korteniemeen voi vain tulla. Ihan ilmaiseksi. Kasvukaudella on tuvan oville ja Metsähallituksen väen paikalla ololle aukioloajat. Ekstrana ovat tapahtumapäivät ohjelmineen ja reilusti yli 100 -vuotiaan savusaunan lämpöineen. Silloin on ruokaa ja kahvia myös saatavilla, muina päivinä kannattaa varautua omin eväin.
Tarvittasessa autan ryhmien vierailujen järjestämisessä. Mielellään lähden oppaaksi retkelle Kortenimemeen metsien läpi, kesäaikaan järven pintaa meloen tai muutoin vain vaikka aukioloaikojen ulkopuolella.
Jouni Palén
— nauti siitä luonnosta, jota on tarjolla, älä jää odottamaan parhaita kelejä ja kauneimpia näköaloja —
Kirjoittaja on tammelalainen luonto-opas ja Korteniemen metsänvartijatilan perillinen
Sijainti
Korteniemen perinnetila sijaitsee valtatie 2:n läheisyydessä Liesjärven Kansallispuistossa Tammelassa.