Kaukolanharju – näköala Järviylängölle

Kävely tornille kulkee jääkautisten harjujen päällä kulkijan hengästyttäen.

Hulppea näkymä päivällä, ruskoa aamulla ja illalla, tunnelmaa vaikka yöllä. En tiedä Kaukolanharjun näkötornilla käynnin lisäksi toista retkeä, jossa niin moni erilainen asia voi yhdistyä. Ei pelkästään maisemana, vaan laajana luonto ja kulttuuri kokonaisuutena. Eikä pelkästään kesällä, nytkin juuri olin liikentessä talven antaessa tilaa valolle ja lämmölle.

Näkymä Kaukolanharjun Näkötornista, Saaren kansallispuisto, Tammela.

Kävely tornille kulkee jääkautisten harjujen päällä kulkijan hengästyttäen. Harjun kylki on altis auringon paahteelle, joka on tiettyjen kasvi- ja eläinlajien elinehto. Vanhat puut ja runsas lahopuusto monimuotoistavat ympäristön niin merkittäväksi, että se kuuluukin valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan. Kuin tätä kuuluttaen, erään maaliskuisen iltaretkeni antoisaksi yllätykseksi lehtopöllö huhuili reviirillään.

Samoilla seuduilla on askeltanut moni taiteilijakin, jopa sellaisia, joiden tuotoksia on Ateneumissa. Saaren kansanpuiston ja kartanon kautta kulttuuri on erittäin vahvasti läsnä ainakin 1800 -luvulta alkaen. Maalaustaiteen (mm. Albert Edelfelt ja Magnus von Wright) kuuluisimmat helmet on tehty ennen 1926 valmistunutta näkötornia, mutta taulujen maiseman tunnistaa hyvin.

Rakennushistorian havinaa on tornirakennuksen lisäksi Saaren salmen sillassa ja kansanpuiston Lounais-Hämeen Pirtissä sekä tietysti kartanossa, joka ei kuitenkaan ole avoimena käyntikohteena. Taidonnäytteitä jokainen omassa lajissaan. Taustatarinana rakennuksiin ovat ihmiset, kartanonherroista tornista ilmaa valvoviin lottiin.

Jalan alla harju oli nyt liukas. Esteettömän käyntikohteen mainetta näkötorni ei voi nauttia korkeuserojen vuoksi. Ja 21 metrinen puutorni tarkoittaa myös kapuamista rappusia ylöspäin. Henkeäsalpaava termi on usein kuultu niin tornin sisällä kuin maiseman avautuessa ylimmältä näköalatasanteelta.

Portaantien toisella puolella Saaren kansanpuiston puolella maasto on rannoilla tasaisempaa. Kun alueella käy tai sinne vieraitaan tuo, kannattaa molemmat paikat tehdä tutuksi. Puiston uimarannat on kuuluisia, mutta on siellä monta kulttuuri-, historia- ja luontokohdetta ihmeteltäväksi.

Tammelan järviylänkö on Kokemäenjoen vesistön latvavesillä. Kaukolanharjun näkötornilta näkyvillä vesillä on vielä reilun 96 metrin pudotus matkalla mereen, joskin osa vesistä on jo virrannut parikymmentä metriä alemmas. Harjun vieressä on lukuisia pienempiä kirkasvetisiä lampia, jotka ovat peruja jääkaudelta mannerjäästä lohkenneista jäävuorista.

Saaren kansanpuisto on avoinna aina – ehkä jotain suurtapahtumapäiviä lukuunottamatta. Alueella on kaksi nuotiopaikkaa vaikkapa makkaranpaistoon. Kaukolanharjun näkötornin juurelle pääsee vapaasti katsomaan Edelfeltin muistokiveltä hänen maalaamaansa maisemaa.

Näkötornin kesäaukiolosta huolehtii Tammelan 4H yhdistys. 2018 torni on avoinna 4.6 -5.8 joka päivä klo 12-18 juhannusaattoa lukuunottamatta. Lisäksi elokuussa torni on avoinna viikonloppuisin myös klo 12-18. Hinta aikuiselta on 5€, 7-12 vuotiailta 3€ ja tätä nuoremmat pääsevät ilmaiseksi.

Aukioloaikojen ulkopuolella pääsyä voi kysyä yhdistykseltä (www.tammela.4h.fi). Opastettuja retkiä tornille niin sen aukioloaikoina kuin muulloinkin tekee mm. Erärenki (www.erarenki.fi)

Jouni Palén

— nauti siitä luonnosta, jota on tarjolla, älä jää odottamaan parhaita kelejä ja kauneimpia näköaloja —

www.erärenki.fi

Yhteystiedot

Kirjoittaja on tammelalainen luonto-opas ja Korteniemen metsänvartijatilan perillinen

Sijainti

Kaukolanharjun näkötorni sijaitsee Tammelan kunnassa Saaren kansapuistossa.

Jaa tämä sivu:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.