Tammelan kylät ry esitti Suomen kuntaliitolle ja Suomen kylät ry:lle Tammelan kuntaa vuoden 2013 kylämyönteisimmäksi.
Tammela voitti kilpailun.
Alla voitte tutustua hakemukseen.
Hakemus kilpailuun vuoden kylämyönteisin kunta 2013
Tammelan kylät ry esittää yhteistyötahoaan, Tammelan kuntaa, vuoden kylämyönteisimmäksi kunnaksi.
Tammelan kylät ry
Tammelan kylät ry on vuonna 2008 perustettu yhdistys, jonka jäseninä on Tammelan kylätoimintayhdistyksiä sekä Tammelan Vapaa-ajan Asukkaat ry, joka toimii myös kunnan ”mökkiläistoimikuntana”. Tammelan kylät ry:n hallitus edustaa laajan kunnan eri osa-alueita. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää kylätoimijoiden yhteistyötä, toimia kylätoimintayhdistysten yhteistyöryhmänä, kylä- ja asukastoiminnan kehittäjänä sekä edunvalvojana ja kotiseututyön tekijänä. Yhdistys toimii kiinteässä yhteistyössä Tammelan kunnan kanssa, joka tukee toimintaamme maaseutuasiamiehen työpanoksella sekä erilaisilla avustuksilla.
Perustelut esityksellemme:
Tammelan kunta on kehittyvä ja yhteisöllinen, itsenäisten kylien kunta, kunnanjohtaja käyttää usein itsestään nimitystä ”kyläpäällikkö”. Vuosisatojen aikana kylät ovat luoneet oman identiteettinsä riippuen sijainnista sekä väestörakenteesta. Tammelan kunta, aiemmin Portaan eli Loimon hallintopitäjä, on ollut alueeltaan nykyistä laajempi ja sen kirkonkylä on sijainnut Härkätien varressa, Portaan kylässä. Nykyinen kirkonkylä on Pyhäjärven rannalla sijaitseva Tammela. Tämä luo viitekehyksen omanarvonsa tunteville, yhteisöllisille kylille, jotka maaseudun rakennemuutoksessa ovat pystyneet pitämään puolensa ja kehittymään. Tammelan kunnan luottamushenkilöt edustavat kunnan eri osa-alueita ja kuntaa on kehitetty ottaen huomioon maaseutualueen kunnalle tuomat mahdollisuudet ja vetovoimatekijät. Kylät koetaan Tammelassa pikemminkin voimavarana ja mahdollisuutena, kuin taloutta rasittavana taakkana.
Lähipalvelut ovat laajan kunnan alueella vielä hyvässä kunnossa. Perusterveyspalvelut löytyvät kirkonkylältä, kirkonkylän koulukeskuksen lisäksi kunnassa on seitsemän kyläkoulua, joiden yhteydessä viidessä on moderni lähiliikuntapaikka. Kylillä on runsaasti kunnan tukemaa toimintaa. Vapaa-ajantoimi panostaa kylien viihtyvyyteen, vapaa-ajan palveluihin sekä paikalliskulttuuriin avustuksilla (26 000 €/v) ja yhteistoiminnalla kyläyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa. Näistä esimerkkinä kylien seniori- ja työikäisten jumppapiirit, lasten liikunta- ja luontokerhot ja leirit, MLL:tä ostetut lasten iltapäiväkerhot, lauluillat, taidetapahtumat, musiikkitapahtumat ym. Koulutusyhteistyötä on myös runsaasti, tavallisen järjestökoulutuksen sekä jumppa- ja kuntosalivertaisohjaajakoulutuksen lisäksi viime talvena kunta ja SPR etsivät kyliltä uusia vapaaehtoisia vanhusten ystävätoimintaan. Kunta työllistää vuosittain nuoria kesätöihin. Vuonna 2011 167 nuorta sai väh. 2 viikon kesätyöpaikan. 4H-yhdistyksen kanssa toteutetaan vuosittain kunnan tukema ”Hukkakaurapartio”, jossa nuoret keräävät pelloilta hukkakauraa. Kunnan järjestämänä palveluliikenneauto ”Peliittapirssi” liikkuu kylillä viikoittaisen aikataulun mukaan ja noutaa asiakkaat tarvittaessa vaikka kotipihalta.
Kyläalueiden kaavoitus on käynnissä, siihen sisältyy kyläkaavaosuus, jossa kylätaajamien ympärille laaditaan tarkempi kaava uusrakentamisen helpottamiseksi. Kunta toteuttaa kaavoitusta tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Käynnissä on myös ”Pyörällä Saareen” kirkonkylältä Saareen ja Portaaseen ulottuva 12 km kevyenliikenteen väylän suunnitteluhanke. Tontteja kunta markkinoi kylien kanssa yhteisen tonttipörssin kautta (kodinpaikka.fi) sekä kokoontumistiloja yhteisen palvelun kautta (tammelanjuhlatalot.fi). Erityisen paljon kunta on panostanut ympäristön parantamiseen, käynnissä on mm. rantaremppahanke, jossa kunnostetaan kunnan 12 uimarantaa. Järvien suojeluyhdistyksien toimintaa kunta tukee vuosittain 10 000 €:lla. Tammelan kunta, Tammelan kylät ry , VAPO Oy sekä maanomistajat tekevät yhteistyötä pusikoituneiden maisemien, järvi- ja peltonäkymien avaamisessa.
Kunnallinen vesihuolto sekä viemäröinti on toteutettu mittavasti yhdessä kylien vesihuoltoyhtiöiden kanssa. Kylillä on lisäksi paljon omaa palvelutuotantoa, esim. Teurolla ja Letkulla on palkattu oma kyläavustaja ja omakotiyhdistyksellä on omakotitalkkari. Letkun kylällä on perustettu palveluosuuskunta joka pyörittää mm. lähikauppaa. Portaan kylässä on itsenäinen asiamiesposti sekä lähikahvila lisäksi usealla kylällä on oma kesätori. Teurolla on kyläyhdistyksen rakentama monitoimihalli ja Riihivalkaman koulualueen kylät ry on tehnyt perinnebiotoopin hoitosopimuksen.
Tammelan kunnassa kylien ja maaseudun kehittämistä koordinoi maaseututoimi, joka toimii suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa. Vuonna 1988 palkatun määräaikaisen maaseutuasiamiehen toiminnan tavoitteeksi asetettiin tuolloin kylien hankemuotoisen kehittämistyön tukeminen kylissä ja paikallisyhdistyksissä. Tällä hetkellä vakituisen maaseutuasiamiehen työpanoksesta on noin puolet suunnattu maaseudun kehittämiseen. Maaseututoimen koordinoima kylien suunnitelmallinen kehittäminen käynnistyi vuonna 1991, jolloin kylät aloittivat Torsti Hyyryläisen ohjaamana ensimmäisten kyläsuunnitelmien laadinnan Teurolle ja Portaaseen. Tällä hetkellä kyläsuunnitelmat on laadittu kaikille Tammelan kylille ja niitä on päivitetty useasti. Suunnitelmat ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.tammelankylat.fi. Ensimmäinen koko kunnan kattava kyläohjelma valmistui 2002. Ohjelma perustui kylien kyläsuunnitelmiin sekä laajaan yhteissuunnitteluun, jossa olivat mukana asukkaat, kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Ohjelmaa toteuttamaan perustettiin kylien yhteistyöryhmä, jossa oli edustaja kunnasta ja kaikista kyläyhdistyksistä. Kylien yhteistyöryhmästä muotoutui myöhemmin Tammelan kylät ry. Kyläohjelmassa määriteltiin ensimmäisen kerran kylien ja kunnan yhteiset tavoitteet sekä yhteistyön toimintatavat ja keskustelufoorumit. Tärkeimmäksi kunnan ja kylien yhteistyömuodoksi on noussut vuosittain kokoontuva kyläfoorumi, jossa kyläyhteisöt, valtuusto sekä johtavat viranhaltijat käyvät läpi kyläohjelman toteutumista ja uusia ideoita. Kunnan tilastollinen osa-aluejako on toteutettu toiminnallisten kylärajojen perusteella. Eri kyläyhteisöjen kehittymistä voidaan näin tarkastella mm. Tilastokeskuksen tilastojen perusteella. Tammelan toinen kyläohjelma valmistui vuonna 2010. Sen tärkeimpänä tavoitteena on saada kunta sekä kaikki kolmannen sektorin toimijat, ei pelkästään kylät, mukaan Tammelan kehittämiseen. Vuonna 2011 järjestettiin ensimmäinen kyläohjelman toteutusilta, johon oli kutsuttu laajasti kunnan eri järjestöjä mm. MLL, SPR, 4H ja omakotiyhdistys.
Kunnan budjettiin on vuosittain varattu kyläraha, joka tänä vuonna on n. 10 000 euroa. Osa rahasta jaetaan kylille avustuksina, osa käytetään pienimuotoisten projektien toteuttamiseen. Yleishyödyllisten hankkeiden toteuttamista kunta tukee 150 000 euron rahastolla, josta voidaan myöntää korotonta lainaa hankkeiden välirahoitukseen.
Tammelan kunta toimii tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja kylien kanssa. Edustuksellisen demokratian lisäksi yhteistyö pohjautuu kyläohjelmaan, jota voidaan kuvata tavoitteet määritteleväksi sopimukseksi kylien ja kunnan välillä. Kaikkien asukkaiden, kylien sekä kunnan tavoitteet eivät aina ole yhteneviä. Tästä huolimatta, luottamushenkilöiden kunnan viranhaltijoiden ja kylien suhteet ovat pysyneet avoimina sekä keskustelevina.
Tammelan kunta on vahvasti sitoutunut tänä vuonna Tammelassa järjestettävään valtakunnalliseen Lokaali-kylätapahtumaan tarjoamalla mm. tiloja sekä työpanosta vastikkeetta tapahtuman tueksi.
Tammelassa 24.6.2013
Tammelan kylät ry
Puheenjohtaja Asko Koivu